Digitaalisten alustojen yleistyminen on helpottanut arkea monin tavoin ja tehnyt erilaisista palveluista aiempaa helpommin saavutettavia. Kun yhä useammat palvelut toimivat verkossa, ihmiset voivat hoitaa asioitaan itselleen sopivaan aikaan, tutustua eri vaihtoehtoihin rauhassa ja käyttää sisältöjä sijainnistaan riippumatta.
Muutos näkyy lähes kaikilla toimialoilla. Teknologian kehitys on vähentänyt välikäsien tarvetta, nopeuttanut päätösten tekemistä ja tuonut entistä laajemman valikoiman suoraan kuluttajien saataville.
Verkkokauppa on tästä hyvä esimerkki. Hintojen vertailu onnistuu muutamassa minuutissa. Tuotteiden tiedot löytyvät helposti, ja kuluttaja voi samalla pohtia, mikä vaihtoehto vastaa parhaiten hänen tarpeitaan.
Samanlainen kehitys on havaittavissa myös rajatummilla toimialoilla. Esimerkiksi verkossa toimivat palvelut, kuten nettikasino-alustat, osoittavat, miten digitalisaatio on uudistanut kokonaisia aloja. Palvelujen käyttäminen ei ole enää sidottu tiettyyn fyysiseen paikkaan, vaan niihin pääsee käsiksi muutamalla klikkauksella.
Myös kirjojen maailma on muuttunut tämän kehityksen myötä. Äänikirjat ovat tuoneet kirjallisuuden osaksi tilanteita, joissa perinteisen kirjan lukeminen olisi vaikeaa. Kirjaa voi nykyään kuunnella työmatkalla, lenkkeillessä tai kotitöiden ohessa. Tästä herää kuitenkin kysymys: kumpi vaihtoehto on suomalaisille hyödyllisempi, äänikirja vai perinteinen painettu kirja?
Arjen rytmi suosii yhä useammin kuunneltavaa sisältöä
Monen suomalaisen arki pyörii erilaisten aikataulujen ympärillä. Työmatkat, vuorotyö, lasten harrastukset ja kodin askareet vievät suuren osan päivästä, eikä rauhalliselle lukuhetkelle välttämättä jää paljon aikaa.
Juuri tällaisessa arjessa äänikirjat ovat erityisen käytännöllisiä. Niitä voi kuunnella autossa, bussissa, kävelylenkillä tai ruokaa valmistaessa ilman, että lukemiselle tarvitsee järjestää omaa aikaa.
Suurin käytännön etu on siinä, ettei kirjallisuuden pariin pääseminen enää edellytä pysähtymistä tiettyyn paikkaan. Pääkaupunkiseudulla pitkää työmatkaa tekevä henkilö voi esimerkiksi aloittaa tietokirjan kuuntelemisen aamujunassa ja jatkaa sitä kotimatkalla.
Samalla tavalla vanhempi voi seurata romaanin tapahtumia hoitaessaan kodin ilta-askareita. Painetun kirjan lukemiseen tarvitaan yleensä vapaat kädet, riittävästi valoa ja sopiva hetki. Äänikirjan kuuntelemiseen riittävät yleensä puhelin ja kuulokkeet.
Tämä ei silti tarkoita, että painetut kirjat olisivat menettäneet merkitystään. Perinteinen kirja tarjoaa edelleen mahdollisuuden keskittyä tekstiin ilman sovellusten ilmoituksia tai muita digitaalisia häiriötekijöitä. Ajankäytön kannalta äänikirja on kuitenkin monelle suomalaiselle helpompi ratkaisu.
Saavutettavuus tekee äänikirjoista laajasti hyödyllisiä
Kirjojen hyödyllisyyttä arvioitaessa ei kannata keskittyä pelkästään henkilökohtaisiin mieltymyksiin. Yhtä tärkeää on pohtia, kuinka helposti eri ihmiset pystyvät käyttämään niitä.
Tässä suhteessa äänikirjoilla on useita selkeitä vahvuuksia. Näköön liittyvät ongelmat, keskittymisvaikeudet, lukivaikeudet ja fyysiset rajoitteet voivat vaikeuttaa painetun kirjan lukemista. Kuunneltava sisältö voi helpottaa näitä haasteita huomattavasti.
Painetuissa kirjoissa esimerkiksi tekstin kokoa ei voi muuttaa, mikä voi aiheuttaa vaikeuksia etenkin hämärässä valaistuksessa tai iltaisin. Äänikirjoissa tällaista ongelmaa ei ole.
Kuunteleminen voi myös tehdä kirjallisuudesta helpommin lähestyttävää niille, joille pitkien tekstien lukeminen tuntuu hitaalta tai raskaalta. Opiskelija voi vaikkapa kuunnella saman kappaleen useamman kerran, säätää toistonopeutta ja palata vaikeisiin kohtiin ilman lukemisen aiheuttamaa fyysistä kuormitusta.
Suomessa saavutettavuus on tärkeä kysymys myös maantieteellisestä näkökulmasta. Kaikilla paikkakunnilla ei ole kattavaa kirjakauppavalikoimaa tai kirjastoa lyhyen matkan päässä.
Digitaalisten äänikirjapalvelujen kautta laaja määrä teoksia on kuitenkin saatavilla riippumatta siitä, asuuko kuuntelija Helsingissä, Kajaanissa vai pienessä kunnassa.
Äänikirjapalvelut ovat muuttaneet lukemisen käytäntöjä
Äänikirjojen suosiota ja hyödyllisyyttä ei voi tarkastella erillään palveluista, joiden kautta niitä kuunnellaan. Suomessa tunnettuja vaihtoehtoja ovat esimerkiksi BookBeat ja Storytel.
Niiden lisäksi monet käyttävät kirjastojen tarjoamia digitaalisia palveluja, kuten Ellibsiä. Palvelun etuna ei ole pelkästään monipuolinen kirjavalikoima, vaan myös se, kuinka vaivattomasti kirjoja voi etsiä, tallentaa ja jatkaa lukemista eri laitteilla.
Kun sopivaa luettavaa voi hakea aiheen, kirjailijan, keston tai suositusten perusteella, uuden kirjan aloittaminen helpottuu. Painetun kirjan hankkiminen edellyttää usein hieman enemmän vaivannäköä. Kirja täytyy ostaa kaupasta, varata kirjastosta tai tilata verkosta ja odottaa sen saapumista.
Äänikirjapalvelussa kiinnostavan teoksen voi sen sijaan aloittaa heti. Sovellukset tallentavat myös kuuntelukohdan automaattisesti, mahdollistavat kirjojen kuuntelemisen ilman verkkoyhteyttä ja helpottavat jatkamista esimerkiksi puhelimella, tabletilla tai auton äänentoistojärjestelmällä.
Fyysinen kirja toimii parhaiten syvässä keskittymisessä
Perinteisillä kirjoilla on kuitenkin edelleen vahvuuksia, joita äänikirjat eivät kaikissa tilanteissa pysty korvaamaan. Kun tarkoituksena on perehtyä tekstiin tarkasti, tehdä muistiinpanoja tai ymmärtää monimutkaista sisältöä, painettu kirja voi olla tehokkaampi vaihtoehto.
Sivujen selaaminen tekee etenemisestä konkreettista, auttaa hahmottamaan tekstin kokonaisuutta ja mahdollistaa helpon palaamisen yksittäisiin osiin.
Tämä tulee esiin erityisesti oppikirjoissa, ammattikirjallisuudessa ja tietoteoksissa, joissa kaavioilla, taulukoilla tai alaviitteillä on merkittävä rooli. Esimerkiksi lakitekstien, pitkien historiallisten aikajanojen tai taloudellisten lukujen lukeminen voi olla huomattavasti helpompaa kuin kuunteleminen.
Myös tekstin alleviivaaminen, sivuille kirjoitetut merkinnät ja kirjan rakenteen hahmottaminen voivat auttaa muistamaan asioita tavoilla, joita digitaaliset ratkaisut eivät aina täysin vastaa.
Painettu kirja voi lisäksi auttaa pitämään digitaalisen ympäristön häiriötekijät loitolla. Jos samaa puhelinta käytetään työntekoon, viestittelyyn ja äänikirjojen kuuntelemiseen, keskeytyksiä voi helposti syntyä. Fyysinen kirja tarjoaa tästä selkeän irtioton, jolloin huomio voidaan suunnata pelkkään lukemiseen. Siksi painettu teos on monelle hyvä valinta silloin, kun tärkeintä on rauhallinen ja keskittynyt työskentely.
Miten suomalaiset hyötyvät eri formaateista eri elämäntilanteissa?
Se, kumpi kirjamuoto on hyödyllisempi, riippuu suuresti ihmisen elämäntilanteesta ja päivittäisistä tavoista. Pitkiä työmatkoja tekevälle äänikirja tarjoaa mahdollisuuden käyttää matkustamiseen kuluvan ajan mielekkäästi. Pienten lasten vanhemmalle kuunteleminen saattaa olla arkipäivisin helpoin tapa nauttia kirjallisuudesta.
Ikääntyneelle henkilölle äänikirja voi puolestaan olla miellyttävämpi vaihtoehto kuin pienikokoisen painetun tekstin lukeminen. Tutkijalle, opettajalle tai opiskelijalle fyysinen kirja saattaa kuitenkin sopia paremmin silloin, kun tekstistä pitää löytää tarkkoja yksityiskohtia.
Useille ihmisille järkevin ratkaisu ei lopulta ole valita vain yhtä kirjamuotoa, vaan hyödyntää molempia tarpeen mukaan. Sama henkilö voi esimerkiksi kuunnella elämäkertaa työmatkalla ja lukea painettua ammattikirjaa kotona työpöydän ääressä. Vaikka formaattien yhdistäminen on toimiva ratkaisu, äänikirjan käyttöön päädytään usein sen helppouden vuoksi. Kiireisen päivän keskellä kuuntelemiselle löytyy tavallisesti helpommin aikaa kuin erilliselle lukuhetkelle.
Kumpi on suomalaisille hyödyllisempi kokonaisuutena?
Kun kirjojen hyödyllisyyttä tarkastellaan kokonaisuutena, äänikirjat näyttävät tarjoavan nykyisessä suomalaisessa arjessa enemmän käytännön hyötyjä. Niitä on helppo käyttää, ne ovat laajasti saatavilla ja ne sopivat elämäntyyliin, jossa päivän aikana hoidetaan monia asioita.
Äänikirjapalvelut ovat lisäksi tehneet kirjallisuuden kuluttamisesta niin yksinkertaista, että uuden teoksen aloittaminen usein tapahtuu ilman suurta suunnittelua. Tämä voi lisätä kirjojen käyttöä arjessa, mikä on yksi tärkeimmistä hyödyllisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Painetuilla kirjoilla on silti edelleen tärkeä paikkansa. Ne soveltuvat erityisen hyvin tilanteisiin, joissa tarvitaan tarkkuutta, tekstin visuaalista hahmottamista tai pitkäjänteistä keskittymistä. Fyysisiä kirjoja ei siis ole syytä pitää vanhentuneina, vaan ne ovat yhä olennainen osa suomalaista lukemiskulttuuria.
Jos kuitenkin pohditaan, kumpi kirjamuoto palvelee suomalaisia useammin tavallisessa arjessa, äänikirjat nousevat vahvoiksi. Niiden merkittävin etu on se, että kirjallisuudesta voi nauttia myös kiireen keskellä ilman erillisen ajan järjestämistä.
Suomalaisille hyödyllisin kirjamuoto on lopulta sellainen, joka sopii luontevasti omaan päivärytmiin. Tästä näkökulmasta äänikirjat vastaavat monen nykyisiin tarpeisiin paremmin kuin painetut kirjat. Ne yhdistävät helpon saatavuuden, joustavan ajankäytön ja kirjallisuuden saavutettavuuden tavalla, joka tekee kirjoista osan arkea myös silloin, kun vapaa-aika on rajallinen.
